Prinsessamekon myötä alkoi koneompelua "tulla jo korvista"... Pitsi odottaakin vielä kiinnittämistä harsittuna paikoilleen. Kaiutinprojekti on hieman edennyt. Kävin siis poistamassa sen 4 cm ylimääräistä kansi- ja pohjapaloista. Sitten huomasin, että pystypuita sahatessa on jokin tuki ollut aavistuksen vinossa, sillä heittoa on pari milliä. No, ne sain poistettua koululla. Mietin reikien sahaamista ja sain kuulla, että jopa 10 cm:n (ja isompiakin) kuppiporanteriä on olemassa. Siinä on varmasti jo aika tavalla vääntöä. Tarkoitukseni oli tehdä kotelon kehys valmiiksi viikonloppuna, mutta porakone odottaa edelleen ottajaansa. Onneksi kaiuttimien "verkko-osa" on valmis eli piirsin mustalle paperille kuvan, jonka liimasin laukun kuluneeseen pintaan. Olin miettinyt akryyliväreillä maalaamista, mutta puuvärit "sopivat käteeni" paremmin, joten kanteen tein His master´s Voice-kuvan. Sain kuulla, että kyseessä on paitsi amerikkalainen levy-yhtiö myös vanha elokuva, jossa seikkaileva koira omaa erittäin inhimillisiä ominaisuuksia eli on tosi viisas ja ihmismäinen. No, pitänee kysellä, jos vaikka löytäisin ko leffan jostain. Taitaa olla peräti 1920-lukua kuvaava...

Laitoin kuvan oikeaan reunaan ja samalla totesin, että laitankin kaiuttimet vasempaan reunaan. En osannut päättää, minkä kohdan rei´ittäisin kuvasta, joten vasen reuna on vapaa ja valmis reikiin. Koska laukku on pahvia, pitää kansiosaa tukea puu- tai vanerilevyillä, jotta pahvi ei repeä reikiä poratessa. Reikien muotoa mietin vielä. Ehkä kuitenkin ympyrä tai spiraali. Ennen kuvaa olin miettinyt sydämiä, mutta työkamu sanoi, että sellaisia aukkoja on huussin ovessa... Äst! ;0)