Kaiutinprojekti tyssäsi tylsästi, kun toinen kaiutinelementti katosi koulussa. Reiät olin siis saanut porattua, mutta en löytänyt toista kaiutinta mistään. Etsin ja kyselin, kyselin ja etsin. Sitten yksi ope sanoi nähneensä sen ja laittaneensa sen open koppiin teknisissä tiloissa. Lähdimme katsomaan sitä, mutta kaiutin ei ollut siinäkään paikassa. Lopulta huomasimme, että se oli piilotettu open pöydän metalliseen jalkaan toiselle puolelle. Kaiutin oli viilletty rikki ja harmitus oli suuri. Toki myönnän, että se oli omaa tyhmyyttä, että unohdin kaiuttimen näkyviin ja oli hyvä, että asia ratkesi, mutta nyt pitäisi saada jostain uusi kaiutin... Saakohan niitä Kouluelektroniikasta?
Pia Klytseroff / KÄPOP 2.0 / Täydennystehtävä 1.a) Kokemuksellinen tuotesuunnitteluprosessi 2. luokkalaisille Ongelmallisinta opettajan kannalta on nähdäkseni se, että jos tuotesuunnittelua tehdään ja kehitellään työtä tehdessä, eivät materiaalit voi olla valmiina. Tekniikoihinkin perehdytään tarpeen mukaan. Kun lähdetään liikkeelle, ei oppilaallakaan ole selvää kuvaa lopullisesta tuotteesta. Voidaan toki kysyä, onko prosessi sinänsä jo arvokas. Tuote selkiytyy vähitellen ideoinnin ja prosessin myötä. Tokaluokkalaiset tarvitsevat vielä melko selkeitä tavoitteita, koska kaikki eivät pysty ideoimaan itselleen täysin omaa tuotetta. Toki toisten esimerkki ja ideat auttavat ja saavat aikaan omia uusia ideoita. Kokemuksellinen tuotesuunnitteluprosessi voidaan ottaa laajasti mukaan alkuopetuksessa, jos sama opettaja pitää luokalle lähes kaikki tunnit. Aapisen ja lukukirjan hahmot ovat hyvä kohde, sillä niihin lapset tutustuvat melko hyvin kouluvuoden aikana. Tänä vuonna Tove Jans...
Kommentit
Lähetä kommentti